Vesijumppa

Olen selkeä aamuihminen. Ei tee lainkaan tiukkaa nousta jo heti viiden jälkeen puuhastelemaan kaikenlaista. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että en toki aivan joka aamu... Herään kuitenkin melko säännöllisesti ennen kännyn soimista ja tunnen nukkuneeni tarpeeksi. Menen ajoissa nukumaan, jotta saan tarpeeksi yöunta. Asia, mikä on mielettömän tärkeä ja mitä jo tässä iässä osaa arvostaa. Yleensä en edes ennätä nähdä kympin uutisia, kun nukahdan kirjan tai lehden kanssa. Onneksi unettomia öitä on aniharvassa.

Tiistaiaamut ovat erityisiä, ne poikkeavat viikon toisista siinä suhteessa, että käyn vesijumpassa. Olen siis jo seitsemän maissa kaupunkimme uimahallissa toisten aamuvirkkujen kanssa. Tuohon aikaan uimahallin kansoittaa pääsääntöisesti ikääntyneemmät naiset. Olen ehkä sieltä nuorimmasta päästä.

Aloin vesijumpan vuoden alusta ja yhtään tiistaita en ole lintsannut. Hyvä minä! Sovimme kollegani Kaisan kanssa tämän hyvän uuden tiistaisen käytänteen ja toinen tsemppaa toista, jos vaikka ei aina huvittaisi lähteä. Näin muutaman viikon käynnin jälkeen siitä on tullut jo tapa, sanoisinko jonkin asteen riippuvuus ja hyvä niin.

Jumpan vetäjä on ammattitaitoinen, hauska ja muistaakseni ( olen tavannut jossain yhteyksissä) varsin komeakin mies. Onnetonta kuitenkin on, että en likinäköisenä juurikaan näe mitään, harmittaa, että silmänruokaosiota ei nyt vaan ole! Enpä ole voinut edes tervehtiä häntä, kun olen uimahallissa niin sokea enkä näe silmiä. Tervehdittäessä tulee aina katsoa silmiin! Voisin tietty pitää uimalaseja vahvuuksilla tai sitten tavallisia laseja, kuten tänäänkin eräällä naisella. Enpä ole kuitenkaan vielä edistynyt tässä asiassa. Onneksi jumppaliikkeet ovat varsin simppeleitä ( mutta tehokkaita!) ja luulen tekeväni ne aivan moitteettomasti. Todella mukava, rentouttava liikuntamuoto ja päivän alku. Tätä voi lämpimästi suositella.

Jotkut tiistai-illat ovat myös erikoisia. Jos en ole ennättänyt katsoa Jack Baueria sunnuntai-iltana, kuten en viime sunnuntainakaan, katson sen tiistaina eli siis tänään taas. Sarja 24 on niitä harvoja, joita TV:stä seuraan, sillä Jack on niin must, so cool! Mutta ennen sitä ennätän vielä paistaa piirakoita!