Ensimmäinen kerta

Kirjoitan aivan ensimmäistä blogiani. Minulle on kerrottu, että ne ovat nyt aivan in, todella trendikästä. Ei juurikaan ole ollut aikaa tutkailla, millaisia blogeja muut pitävät, mikä blogien todellinen funktio on. Luulisin, että niiden kautta välitän sinulle ajatuksia ja mielipiteitä minulle tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, analysoin senpäiväisiä fiiliksiä joko omasta tai muiden elämästä, kenties otan kantaa johonkin päivän polttavaan teemaan. Otaksun, että tulen kirjoittamaan lähestulkoon päivittäin nyt kun olen aivan täyspäiväinen kansanedustajaehdokas.

Minut nimettiin ehdokkaaksi jo viime keväänä. Vaaleihin oli vielä lähes vuosi aikaa. Vietin kesän täysin rentoutuen ja lomaillen. Jotkut jo aloittelivat vaalityötä. Sitten koitti syksy ja opetustyökin jälleen alkoi. Jouduin aika yllättäen valtuuston ja oman lautakunnan lisäksi säännölliseen kaupunginhallituksen työskentelyyn, mikä talousarvion tekemisineen oli ensikertalaiselle haasteellista ja aikaa vievää. Lisäksi tuli hoitaa opetus, äidin ja vaimonkin roolit. Samalla huomasin, että vuorokaudessa oli vain 24 tuntia. Yöunista en tinkinyt, näin vaalityölle ei jäänyt juurikaan aikaa.

Tein jouluna ratkaisun, että jään pois koulunpidosta. Ratkaisu ei ollut helppo, varsinkin oppilaita ja valvontaluokkaani ajatellen. Mutta jo nyt tiedän, että se oli oikein. On varsin mahtavaa saada keskittyä vain olennaiseen. Jää hyvin aikaa vaalilehden tekoon, ihmisten tapaamiseen ja kirjoittamiseen. Uusia ideoita ja energiaa on jälleen runsain mitoin. Aivan kuten Jussi kuokkaa suohon iskien voin todeta ”Tästä se alkaa…”