Tuesday, January 16, 2007

Perlos

17.1.

Ajelin maanantai-iltana Varkaudesta Kuopioon tapaamaan EK:n johtoa keskustelutilaisuuteen "Miten työtä ja toimeentuloa omaan maakuntaan". Hämärtyvän illan uutisista auton radiosta kuulin, että Perlos aloittaa YT-neuvottelut 1400 hengen kanssa Joensuun ja Kontilahden tehtailla. Tuotannollisen toiminnan jatkamiselle ei ole enää nykymuodossaan edellytyksiä. Ajatukset pysähtyivät. Tuli todella tyhjä ja kylmä olo.

Näin varmaan kaikille suomalaisille, sillä Perlos on koko Suomen asia. Perlos on Joensuun kaupunkiseudun suurin yritysyksikkö. Tehtaiden lopettaminen uhkaa nostaa jo ennennestään koholla olevaa työttömyysastetta 16%:iin. Valtion budejtista on SDP:n aloitteesta varatttu 30 miljoonaa euroa rakennemuutosten lievittämiseen ja nyt sen kohde on toden totta Pohjois-Karjalassa. Tarvitaan nopeita ja poikkeuksellisia toimia yhdessä valtion ja paikallisten toimijoiden kanssa, jotta korvaavia työpaikkoja syntyy.

Perlos lakkautti Ylöjärvellä tahtaansa pari vuotta sitten. Lähes 600:sta työttömäksi jääneestä kuitenkin jo yli 550 on saanut uutta työtä. Hyvä, että muutosturva irtisanomistilanteissa on tuottanut näin positiivista tulosta. Elämä jatkuu, niin myös Pohjois-Karjalassa. Ei voi kuin toivoa voimia ja jaksamista niiden ihmisten ja perheiden jaksamiseen, joita tämä syvimmiltään viiltää.

Sunday, January 14, 2007

Hurjan kiireistä

Hurjan kiireistä

En voi kun ihmetellä, kuinka aika kuluu nopeasti. Vastahan oli joulu, uusi vuosi, loppiainen. Olen ollut pois koulusta jo parisen viikkoa, härkäviikot ovat jo pitkällä...Vesisadetta on riittänyt, mutta ah, miten ihanaa oli herätä aamulla lumilingon ääneen. Olisikohan talvi ja hiihtokelit jo vihdoin saapuneet?

Tapasin viime maanantaina uuden kaupunginjohtajamme. Olimme kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Marjut Saijan kanssa Hannu Tsuparin luona. Tunnelma oli asiallinen, mutta samalla miellyttävän rento, sanoisinko onnistunut. Kävimme päällisin puolin läpi talousarviomme käyttötaloussuunnitelmaa ja selostimme uudelle virkamiehellemme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tilaa kaupungissamme, lähinnä meidän mahdollisuuksia ja toisaalta uhkakuvia. Budjetissa pysyminen on meille lähtökohta ja kunnia-asia, vaikka tiukkaa tulee olemaan. Kokonaisleikkaus edelliseen vuoteen resursseistamme on seitsemän prosentin luokkaa. Lohdullista oli kuitenkin kuulla kaupunginjohtajan suusta sanat, että kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut nähdään monessa kaupungissa vetovoimatekijänä. Kuinka meillä Varkaudessa nyt ja tulevaisuudessa?

Olin viime viikolla tututumassa myös kaupunkimme partiolaisten toimintaan, tapasin vapaa-aikajohtajan Jussi Koivulan, istuin uuden kirkkovaltuuston kokouksessa ja hoidin päätoimisesti kaikkea vaaleihin liittyvää: toimitin tulevaa vaalilehteäni, hankin rahoitusta, ideoin kampanjaa, vastasin meilitulvaan, mietin kotisivuja, ostin autonkin, jonka teipitystä aletaan miettiä heti tänään maanantaina.

Olin myös viime keskiviikkona Kuopion torilla ensimmäisessä vaaleihin liittyvässä tempauksessa. Tuona päivänä puolueemme jaministerimme jalkautuivat moniin yrityksiin ja tapasimme kansalaisia turuilla ja toreilla. Halusimme muistuttaa, että palkansaajalla on oikeus reiluun työelämään. Kuluvalla hallituskaudella on luotu jo 80 000 uutta työpaikkaa, pitkäaikaistyöttömille kehitetty yhteiskuntatakuuta ja työmarkkinauudistusta, pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa on parannettu ja yli 54-vuotiaiden työllistämiseen on panostettu. Jatkossakin tavoitteenamme on, että työ on jokaisen kansalaisen perusoikeus, mutta elämään tulee sisältyä myös vapa-aikaa ja lepoa, että naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikoilla parannetaan, että pätkätöiden laiton ketjutus lopetetaan ja muutetaan pysyviksi työsuhteiksi ja että työpaikoilla vallitsee hyvän johtamisen ja henkilöstöpolitiikan vaikutuksesta positiivinen ja kannustava yleisvire.

Jaoimme torilla vajaat 300 annosta hernekeittoa vajaassa tunnissa. Testasimme uuden soppatykin, hyvin toimi, rokka oli maukasta ja ihmiset olivat tyytyväisiä. Omakin fiilis oli varsin positiivinen, vaikka taivaalta vihmoin vettä.

Huh, tuleva viikko on jälleen työntäyteinen. Tänään maanantaina päivällä olen seminaarissa Varkaudessa, jossa mietitään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutusta liikuntapalveluihin. Illalla Kuopiossa EK järjestää tilaisuuden, jossa pohditaan yrityistoiminnan ja koko suomalaisen yhteiskunnan suuria haasteita seuraavalla vaalikaudella:kuinka syntyy työtä ja työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Tiistaina on vuorossa nuoret, mietimme K -18 kampanjalle jatkotoimia ja keskiviikkona eläkeläiset, jolloin olen Varkauden Eläkkeensaajien vieraana. Torstaina olen Munuais- ja Maksapotilaiden uuden hallituksen kokouksessa ja perjantaina olisi kutsu teatteriin katsomaan Lumikin ensi-iltaa. Viikonlopun vietän Ylöjärvellä puolueemme järjestämässä vaalikoulutuksessa, joten hyvin aikataulutettua elämä ehdokkaana on. Mutta no hätä, tää on nyt tätä. Takana on hyvin levätty viikonloppu, joten kyllä sitä taas jaksaa.Nyt ensin aamulenkille, siitä se päivä alkaa. Ja ihanaa, kun on lunta.

Thursday, January 4, 2007

Ensimmäinen kerta

Kirjoitan aivan ensimmäistä blogiani. Minulle on kerrottu, että ne ovat nyt aivan in, todella trendikästä. Ei juurikaan ole ollut aikaa tutkailla, millaisia blogeja muut pitävät, mikä blogien todellinen funktio on. Luulisin, että niiden kautta välitän sinulle ajatuksia ja mielipiteitä minulle tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, analysoin senpäiväisiä fiiliksiä joko omasta tai muiden elämästä, kenties otan kantaa johonkin päivän polttavaan teemaan. Otaksun, että tulen kirjoittamaan lähestulkoon päivittäin nyt kun olen aivan täyspäiväinen kansanedustajaehdokas.

Minut nimettiin ehdokkaaksi jo viime keväänä. Vaaleihin oli vielä lähes vuosi aikaa. Vietin kesän täysin rentoutuen ja lomaillen. Jotkut jo aloittelivat vaalityötä. Sitten koitti syksy ja opetustyökin jälleen alkoi. Jouduin aika yllättäen valtuuston ja oman lautakunnan lisäksi säännölliseen kaupunginhallituksen työskentelyyn, mikä talousarvion tekemisineen oli ensikertalaiselle haasteellista ja aikaa vievää. Lisäksi tuli hoitaa opetus, äidin ja vaimonkin roolit. Samalla huomasin, että vuorokaudessa oli vain 24 tuntia. Yöunista en tinkinyt, näin vaalityölle ei jäänyt juurikaan aikaa.

Tein jouluna ratkaisun, että jään pois koulunpidosta. Ratkaisu ei ollut helppo, varsinkin oppilaita ja valvontaluokkaani ajatellen. Mutta jo nyt tiedän, että se oli oikein. On varsin mahtavaa saada keskittyä vain olennaiseen. Jää hyvin aikaa vaalilehden tekoon, ihmisten tapaamiseen ja kirjoittamiseen. Uusia ideoita ja energiaa on jälleen runsain mitoin. Aivan kuten Jussi kuokkaa suohon iskien voin todeta ”Tästä se alkaa…”